25. huhtikuuta 2013

Menestyksen nälkä ei hiipunut - päinvastoin!

Pettymys, se on ensimmäinen sana, mikä tulee mieleeni viime viikonlopusta. Kuten moni varmasti tietää ensimmäiset arvokisani olivat henkilökohtainen rimanalitukseni. Usean kuukauden valmistautumisen piti huipentua näihin kilpailuihin, mutta elämässä asiat eivät mene aina suunnitelmien mukaan.

Saavuttuani Helsingin urheiluhallille puin kisapuvun ylleni ja kävin tarkistamassa painoni testivaa'alla, mikä näytti 400 grammaa yli sallitun painon. Puin lämpimästi päälle, minkä jälkeen siirryin lämmittelemään. Tarkoituksenani oli pitää kevyt lämpö omaan otteluuni asti. Välillä kävin kävelemässä portaita, hyppimässä x-hyppyjä ja niin edelleen. Noin kahden aikaan iltapäivällä kävin tarkistamassa painon toistamiseen, enää 100 grammaa yli. Pysyin liikkeessä, kevyesti hyppien, mutta en hengästyen - alle tuntia myöhemmin olin painossa.

Kisapaikalle saapumisesta lähtien minulla oli ollut hyvä meininki. Seurasin otteluita, kannustin seurakaverini sinivöiset Tommin ja Simon kaksoisvoittoon ja kuuntelin musiikkia kuulokkeilla. Painoon päästyäni odotin vain, että pääsisin ottelemaan.

Viimein minun oli aika mennä kisapuvun tarkistukseen sekä astua vaa'alle. Kaiken ollessa kunnossa siirryin odottamaan otteluni alkua tatamien laidalle, missä sain ottaa ensimmäiset kulaukset nestettä 25 tuntiin. Nimeni kuulutettiin sekä pyydettiin siirtymään tatamille nro. 1. Itse ottelusta en muista muuta kuin sen, että käteni kramppasivat ensimmäisistä sekunteista lähtien. Yritin tehdä parhaani, mutta en saanut mitään kunnollista aikaan. Ottelin merkittävästi huonommin kuin ensimmäisissä kisoissani helmikuussa. Viimeisillä sekunteilla minulla oli paikka niin käsilukolle kuin triangelillekin, mutta en saanut viimeisteltyä kumpaakaan. Aika loppui pisteiden ollessa 10-0 vastustajani Krista Sievilän hyväksi.

Ellu on nyt pinteessä :oops:

Olen pettynyt, mutta tämän enempää en aio ottelua märehtiä. Kisat menivät, mutta menestyksen nälkä ei hiipunut - päinvastoin! Kuten aikaisemmin saatoin mainita, tällä viikolla en treenaa suunnitelmallisesti vaan menen fiilikseni mukaan. Todennäköisesti käyn lenkillä, ulkoilen tyttäreni kanssa yms. Viimeistään sunnuntaina palaan kuitenkin tatamille. Katse on tulevaisuudessa, kesäkuun 29. päivä olevissa Rome International Open IBJJF Championship'seissä.

Lauantai-iltana maistuivat valkosipulietanat 







Sekä pizza salamilla, chevréllä, jalapenoilla, sipulilla, aurinkokuivatuillatomaateilla ja valkosipulilla
- saatoin myös juoda lasillisen punkkua ;)

Lähitulevaisuuden missiona on myös löytää sopiva ruokamäärä n. vuoden aktiivisen painonpudotuksen päätyttyä. Miinuskaloreilla tulen olemaan vain dieetillä ennen kilpailuita, mutta muuten kaloreiden tulisi vastata kulutustani. Tämä viikko otetaan kuitenkin löysin rantein eikä vielä mietitä keittiövaakaa tai kalorilaskuria.

Nämä kilpailut olivat tällaiset eikä niitä tarvitse enää sen kummemmin analysoida. Hymyssä suin kohti seuraavaa tavoitetta! Menestyksen nälkään auttaa vain treenaaminen, oikeanlainen ravinto sekä ennen kaikkea asenne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.