15. elokuuta 2013

Uusi viikko, mutta vanhat metkut

Viikko starttasi tyttären kanssa tehdyllä vaunulenkillä. Olen asunut mäkihyppykaupungissa vuodesta 2008 lähtien enkä vieläkään tunne kaupunkia läpikotaisin. Lähdimme lenkkeilemään Ahtialan kaupunginosaan, missä olimme eksyä, mutta lopulta kuitenkin löysimme takaisin tutuille hoodeille: "Heeei, me ollaankin täällä!" Kahdeksan kilometrin kevyt vaunulenkki oli mitä parhain tapa aloittaa vapaapäivä. Napero veti sikeitä melkein koko lenkin ajan minun spurttaillessa kaikki ylämäet juoksujalkaa.

Tämän hetken suosikkitee: appelsiini-kookos, väsynyt lenkkiseuralainen 
sekä maisemat Pikku Veskulta

Maanantai-illan BJJ -treeneissä teemana oli back the basics, eli Kimolan kukkais-sweeppi, tutummin keinusweep, sekä saksisweep alta full guardista.

Tiistaina en voinutkaan, koska kävin aamulla verikokeissa. Kun kehosta imetään viisi putkilollista verta, olo oli lievästi sanottuna hutera loppupäivän, minkä vuoksi oli parempi ottaa loppupäivä löysin rantein. Kävin kuitenkin tyttäreni kanssa kevyellä tunnin mittaisella happihyppelyllä.

Keskiviikkona olikin sitten tuplatreenipäivä vapaapäivän kunniaksi. Aamupäivällä kävin tekemässä voimaharjoituksen, mikä kulki erinomaisesti. Jokaisessa treenissä saan lisätä lisää rautaa tankoon ja fiilis on mitä mahtavin! Uudessa voimaharjoitteluohjelmassani on pitkästä aikaa mukana takakyykky, mikä tauon jälkeen kulkee vähän huonommin kuin etukyykky - aikaisemmin osat olivat päinvastaiset! Kun taka- sekä etukyykky tehdään liikeparina, mikä kruunataan vielä askelkyykyllä, voin kertoa, että kintut ovat kovilla. Jos treenin tehtyään kykenee kävelemään pukuhuoneeseen, se on plussaa!

Vapaapäivän luonnollinen look

Myöhemmin illalla olikin sitten lajitreenin vuoro, missä käsittelimme viikon teeman mukaisesti full guardia. Päivän tekniikkana oli ns. paskasweep sekä nilkkalukko. Sain molemmat tekniikat onnistumaan - etenkin nilkkalukko alkaa hahmottua entistä paremmin! Sparrissa onnistuin pelaamaan omaa peliäni suunnitelmieni mukaan paitsi silloin, kun painin Emilian kanssa. Voi että, ottaa aivoon, kun toinen hakkaa minut 100-0 pelkällä tekniikalla. Onneksi tähän on olemassa ratkaisu: LISÄÄ TREENIÄ!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.