27. helmikuuta 2014

Lapsi & treenaaminen

Ulla-Riitta Koskinen, eli tutummin Umppu pyysi minua kertomaan kuinka liikunnan harrastaminen onnistuu perheenäidiltä. Kuinka minulla on siihen aikaa kun taas osalla äideistä aikaa liikunnalle ei ole, vaikka käytössämme on saman verran aikaa vuorokaudessa. Umpun Primebody -blogissa alkoi juttusarja Mammat jumppaa, jonka ensimmäisessä osassa minä olen päässyt kertomaan omasta tilanteestani. Tässä merkinnässä on sama kertomus kuin Umpun blogissa lukuunottamatta muutamaa pientä lisäystä (kappele 7 & 9) sekä eri kuvia, mitkä löysin läppärin syövereistä.  :-D

Usein kysytään kuinka (tavoitteellinen) treenaaminen/ liikunnan harrastaminen onnistuu alle kouluikäisten lasten vanhemmilta, kun kädet ovat täynnä töitä muutenkin. Tai kuinka puolison treenaaminen vaikuttaa vanhempien väliseen suhteeseen. Kuinka yhdistää perhe- ja työelämä sekä treenaaminen?

Jo ennen esikoistyttömme syntymää harrastimme mieheni kanssa säännöllistä liikuntaa. Tuolloin en treenannut aktiivisesti brasilialaista jujutsua, mitä mieheni on taas harrastanut vuodesta 2006 lähtien. Satunnaisten BJJ -treenien lisäksi lähellä sydäntäni oli kuntosaliharjoittelu. Meidän molempien vielä opiskellessa ammattikorkeakoulussa ja minun vielä työskennellessä samanaikaisesti treenasimme silloin, kun siihen suinkin pystyimme. Aikaa ei ollut, mutta sitä tehtiin kalenteriin, jotta olisi mahdollisuus harrastaa ja pitää itsestään huolta - sama pätee tänä päivänä!















Lapsen syntymä pisti palapelin palat sekaisin eikä treenaaminen enää onnistunutkaan silloin kuin itse halusi vaan nyt oli elettävä lapsen ehdoilla. Ensimmäinen synnytykseni päättyi 36h jälkeen hätäsektioon, minkä vuoksi synnytyksestä palautuminen vei tavanomaista enemmän aikaa. Raskausaikana olin päättänyt, ettei minusta tule pullataikinaa muistuttavaa äitiä vaan pidän itsestäni huolta lapsen syntymästä huolimatta. 6 viikkoa synnytyksestä tein ensimmäisen kuntosalitreenini. Aluksi tein 1-2 treeniä viikossa, minkä lisäksi vaunulenkkeilin lähes päivittäin - pieni vauva oli helppo laittaa vaunuihin ja lähteä kävelemään!

Ensimmäiset treenini kuntosalilla tein yksikseni, mutta puolisoni silloisen kesäloman päätyttyä otin vauvan mukaan salille. Treenasin aamuisin, jolloin kuntosalilla oli useimmiten vain muutama muu minun lisäkseni. Esikoistyttömme katsoi minua turvakaukalostaan nappisilmillään, kun ladoin rautaa tankoon, mutta useimmiten hän nukkui päivän ensimmäisen päiväunet minun treenatessani sillä välin. Jos tytöllä sattui olemaan huono päivä, en treenannut tai vaihtoehtoisesti treenasin illalla, jolloin mieheni oli lapsenvahtina sen aikaa. Imetin tytön ennen lähtöä, pumppasin rintapumpulla vielä maitoa varastoon ja lähdin treenaamaan.

2 kuukautta synnytyksestä aloin käymään BJJ -treeneissä. Pari-kolme kuukautta treenasin BJJ:a kaksi kertaa viikossa. Treenien aikana mieheni oli tyttäremme kanssa - välillä kotona, mutta toisinaan mukana tatamin reunalla. Tyttäremme oli alle 2 viikkoa vanha, kun oli ensimmäistä kertaa mukanamme haistelemassa painisalin ei-niin-raikasta ilmaa. Minun treenien päätyttyä, oli miehen vuoro tehdä omat treeninsä. Meillä on siitä erinomainen tilanne, että meistä vanhemmista kumpikin tietää, mitä liikunta toiselle merkitsee. Yhteistyöllä molemmat pääsevät treenaamaan tasapuolisesti. Kun BJJ -treenien määrä alkoi omalla kohdallani lisääntyä, otimme usein tytön mukaan painisalille. Lapsen tuominen tatamin reunalle tuntui luonnolliselta, koska myös treenikavereidemme lapset olivat/ ovat treeneissä mukana. Isommat lapset leikkivät sivummalla aikuisten painiessa kun taas perheen kaikista pienimmät tapittavat turvakaukaloistaan.



















Minun palattua takaisin työelämään sama tyyli treenaamisen suhteen on jatkunut. Me molemmat osallistumme lapsen hoitoon tasapuolisesti, jotta molemmille jää myös sitä vapaa-aikaa liikunnan parissa. Aikaa meillä kaikilla on 24h vuorokaudessa, mutta itse päätämme kuinka sen käytämme! Kuntosalillani on lapsiparkki, missä tyttäreni viihtyy erinomaisesti ja painisalilla hän on meidän (tai tällä hetkellä vain mieheni, mikäli minä olen iltavuorossa) mukana.

Haluan painottaa, että mielestäni mies on täysin yhtä hyvä hoitaja lapselle kuin nainenkin. "En voi lähteä treenaamaan/ pois kotoa, koska imetän", pas**t sanon minä. ;-)  Juuri ennen kodista poistumista voit imettää pikku naperon sekä pumpata rintapumpulla maitoa varastoon, jotta isä/ mies selviää, jos vauvalle tulee nälkä äidin ollessa treenaamassa. Näin toimimalla minäkin onnistuin treenaamaan imetysaikana! Vielä helpompaahan tämä on, mikäli äiti ei imetä vaan vauva syö äidinmaidonkorviketta. Tehokkaan treenin saa tehtyä 45 minuutissa, eli liian pitkä aika erossa vauvastakaan ei voi olla (teko)syy treenaamattomuuteen.

Treenaamme mieheni kanssa, koska haluamme pitää itsemme hyvässä kunnossa. Yöheräämiset eivät tunnu niin raskailta, kun pitää itsestään huolta liikunnan avulla, koska liikunta antaa positiivista energiaa! Itse koen olevani parempi äiti, mitä paremmin voin - niin fyysisesti kuin henkisestikin! Jos lapsen kanssa on ollut raskas päivä, hetken hengähdystauko liikunnan parissa piristää eikä hautaudu negatiivisten ajatusten alle. Lapsen syntymän myötä arki pyörii tiiviisti työn, perhe-elämän ja treenaamisen ympärilllä, mutta se ei meitä haittaa.

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] Kuvakoollaasi: viikko ennen synnytystä - vuosi synnytyksestä[/caption]
Satunnaisesti on hetkiä, jolloin treenaamaan lähteminen ei voisi vähempää kiinnostaa ja sohvan nurkka tuntuisi paljon miellyttävämmältä - vielä, kun saisi pussillisen Makuunin irtokarkkeja tai purkillisen Ben & Jerry'sia kätösiin. Tällaisina hetkinä pitää muistuttaa itseään kuinka hyvä olo liikuntasuorituksen jälkeen on ja kammettava itsensä ylös! Liikuntahetken jälkeen olo on erinomainen eikä epäterveellisiä herkkuja tee mieli syödäkään.  ;-) Puhdas laiskuus on täysin eri asia kuin oikea väsymys. Tämän olen oppinut ymmärtämään valmennuksessa Optimal Performancen Jonin ja Sannan opissa. Puolitehoilla: huonosti nukkuneena tai liian vähän syöneenä on mielestäni huono lähteä hakemaan tatamilta onnistuneita suorituksia tai kyykkyennätyksiä kuntosalilta. Laiskuus sen eri muodoissa on vain tekosyy, millä et huijaa ketään muita paitsi itseäsi. U. K. Kekkosen sanoin: "Kaikki syyt, jotka estävät meitä säännöllisesti liikkumasta ovat tekosyitä."

24. helmikuuta 2014

Paranemisprosessin keskellä

"Mulla on niin hyvä fiilis! Keho ottaa treeniä hyvin vastaan. Olo ei ole yhtään samanlainen kuin vielä pari kuukautta sitten! Tunnen olevani elossa. Tänään rv 22+4 ja treenipainot nousevat joka kerralla!  :-D"

Tuon tekstiviestin lähetin Joni -valkulle viime tiistaina, kun nautin palkkaristani kuntosalin pukuhuoneessa. Hyvä, etten purskahtanut itkuun, kun olin niin onnellinen ja endorfiinihumalassa!

Vielä muutama kuukausi sitten kehoni ei suostunut yhteistyöhön. Lääkäri oli todennut minulla ylirasitustilan, mikä vaatisi vähintään 6 kuukautta aikaa toipua, enemmänkin ellen toimisi, kuten minua kehoitettiin. Pelko kilpirauhasen toiminnan ongelmista takaraivossa aloitin paranemisprosessin, mikä on vielä kesken, mutta erittäin hyvällä mallilla.  :-)

Kuormittavat BJJ -treenit sain unohtaa hyvin nopeasti diagnoosin saatuani, koska maitohapon erittymistä oli vältettävä kaikin mahdollisin keinoin. Pian huomasin olevani raskaana, eli BJJ -treeneille sai heittää hyvästit senkin puolesta. Alkuun 1-2 voimaharjoitusta, minkä lisäksi kevyttä kävelyä/ vaunulenkkeilyä, mikäli koen palautuvani niistä hyvin. En voi kieltää, etteikö treenimäärien tiputtaminen olisi saanut aikaan negatiivisia ajatuksia, mutta samanaikaisesti tiesin, että näin on yksinkertaisesti toimittava, jos haluan parantua pysyvästi.

Treenimäärien vähentyessä sain myös käskyn lisätä reilusti hiilihydraatteja lautaselleni - vähähiilihydraattinen ruokavalio ei edesauttaisi parantumistani! Lisäys alkoi nostamaan painoa nopeasti, mutta suurin osa niistä oli kuin olikin nestettä ja paino laski muutamassa viikossa tuttuihin lukemiin.

[caption id="attachment_421" align="aligncenter" width="625"]Lounaaksi salaattia, riisiä sekä tulisesti maustettua kanaa Lounaaksi salaattia, riisiä sekä tulisesti maustettua kanaa[/caption]
Viimeisen 1,5 vuoden aikana hankitut pikku lihakseni ovat raskauden myötä muuttuneet pullataikinaksi eivätkä vähäiset treenimäärät ainakaan auta poistamaan tätä pullataikinaa. On luonnollista, että keho muuttuu raskauden aikana, mutta en muistanut kuinka radikaalia muutos omalla kohdallani on.  :-?  Esikoisen raskausaikana painoni nousi n. 16kg, mikä on vielä minun kokoiselleni naiselle täysin normaali painonnousu - ylärajan tuntumassa kuitenkin! Nyt olen onnekseni fyysisesti paremmassa kunnossa kuin mitä ensimmäisessä raskaudessani, mikä varmasti vaikuttaa positiivisesti mahdolliseen painonnousuun raskauden edetessä. Edellisellä kerralla irtisanoin näihin aikoihin kuntosalisopimuksen, koska ahhh-niin-ihanat liitoskivut höystettynä selkäkivulla alkoivat vaivata eikä mennyt aikaakaan, kun olin sairaslomalla työstäni.

Itsestään huolehtiminen liikunnalla sekä terveellisellä ruoalla on kuin laittaisi rahaa pankkiin! "Jos sinulla ei ole aikaa liikkua, syödä, ajatella ja levätä oikein, on sinulla oltava aikaa sairastaa myöhemmin", pitää täysin paikkansa! Aloin pitämään itsestäni entistä parempaa huolta ensimmäisen raskauden jälkeen. Vaikka kehoni alkoi lopulta kärsiä ylirasituksen oireista, olen tällä hetkellä huomattavasti paremmassa kunnossa verrattuna esikoistytön odostusaikaan. Pystyn harrastamaan liikuntaa, ylirasituksen asettamien rajojen mukaisesti totta kai, enkä ole joutunut jäämään sairaslomalle selkä- tmv. ongelmien vuoksi. Myös painonnousu on ollut maltillista. :-) Painon tulee nousta raskauden aikana, mutta kahden edestä ei tule syödä eikä mättää roskaruokaa kaksin käsin, koska nyt on aika nauttia. Mielestäni niiden nautintojen tulisi löytyä täysin muualta kuin McDonald's -ateriasta tai sipsipussin pohjalta.

[caption id="attachment_427" align="aligncenter" width="625"] Tässä sitä mennään RV 23+2[/caption]
3 viikkoa sitten sain Joni -valkulta uuden voimaharjoitteluohjelman, mikä sisältää 3 erilaista treeniä. Jokaisesta treenistä voit lukea aikaisemmista merkinnöistäni! Viime viikolla tuli täyteen 3. viikko, jolloin olen treenannut kolme kertaa per viikko. Kuten tämän merkinnän alusta voi lukea, treenit ovat alkaneet kulkea paremmin. Uskon, että kesään mennessä olen voittanut ylirasitustilan lopullisesti!  ;-)

17. helmikuuta 2014

Positiivisella sykkeellä

Viime viikko oli työrintamalla kiireinen, mutta mielestäni suoriuduin työtehtävistäni hyvin, vaikka väsymys oli nostaa päätään loppuviikosta. Majoitus- ja ravitsemisalalla kevät on täällä Lahden suunnalla kiireinen, koska erilaisia tapahtumia riittää jokaiselle viikonlopulle. Menneenä viikonloppuna oli nuorten SM -hiihdot, mitä seuraa Finlandia -hiihto ja Salpausselän kisat. Jossainhan näiden tuhansien ihmisten on sekä syötävä että nukuttava, eli meikäläiset painaa duunia aamusta iltaan.  ;-)

[caption id="" align="aligncenter" width="614"] Hyvä treeni parempi mieli[/caption]
Töistä huolimatta olen ennättänyt pitää itsestäni myös huolta liikunnan avulla. 3 voimaharjoitusta mahtui kuluneeseen viikkoon hyvin enkä väsyttänyt itseäni liikaa, koska olin saanut nukuttua hyvin eikä ruokavaliossakaan tapahtunut suuria harha-askeleita. Perjantaina suunnittelin treenaavani, mutta treeni siirtyikin seuraavalle päivälle, eli lauantaille, liian vähäisen ravinnon vuoksi. Jääkaapissamme oli lähestulkoon palanut vain valo torstaista asti, mikä asetti pienimuotoisia haasteita arkeen. Haasteista selvittiin, mutta koin viisaammaksi siirtää treeniä seuraavaan päivään saadakseni treenistä kaiken irti - puolivaloilla on mielestäni turha lähteä treenaamaan!  ;-)

[caption id="" align="aligncenter" width="614"] Salaattia, riisinuudeleita ja lämminsavulohta[/caption]
Esittelen tässä kolmannen, eli voimaharjoitusohjelmani viimeisen, treenin. Kuten olen aikaisemmin maininnut, pyrin tällä hetkellä kolmeen harjoitukseen per viikko, mutta maailma ei kaadu siihen, jos yksi treeni jää välistä.  :-) Tärkeintä on treenata hyvällä positiivisella sykkeellä ja voida hyvin!

A) Cyclist squat
B) Jalkaprässi, jalat levyn ylänurkissa
C) Polvenojennus istuen
D) Polvenkoukistus (maaten) *
E) Pohkeet istuen

* Polvenkoukistuksen teen istuen, koska kuntosaliltani ei löydy laitetta, missä liikkeen voisi tehdä maaten. Lisäksi vatsani alkaa olla sen verran suuri, että on helpompi suorittaa liike istuen.

Yllä esittelemäni treenin tein siis lauantaina. Sain lisätä jokaiseen liikkeeseen lisää painoja, mikä ei tuntunut liikkeitä tehdessä missään. :-o  Vasta pukuhuoneeseen kävellessäni (kuntosalillani pitää nousta portaat pukuhuoneisiin) tuntui, että treeni meni kuin menikin oikeaan osoitteeseen. Palkkarin juotuani ja tavarat pakattuani lähdin kävelemään kotia kohti, mutta siinä vaiheessa jalat olivat kuin rautakanget ja mietin jo tilaavani taksin n. 1km matkalle.  :-D

Jalat eivät tuntuneet yllätyksekseni yhtään kipeiltä enää lauantai-iltana, kun venyttelin hetken, mutta sunnuntaina en meinannut päästä sängystä ylös. Sunnuntaisen työvuoron aikana toivoin useaan otteeseen, ettei minun tarvitse kyykistyä yhtään mihinkään.

Juuri, kun olin puhunut, ettei tulisi mieleenkään treenata vielä kahtena peräkkäisenä päivänä niin toimin päinvastoin. Sunnuntaina oli vuorossa viikon 3. treeni, mikä kulki erinomaisesti - tuntuu sanoinkuvaamattoman hyvältä, kun kroppa ottaa treeniä vastaan! Perustelut kahdelle peräkkäiselle treenipäivälle ovat riittävä uni, ravinto sekä hyvä fiilis. Tuolla reseptillä ei voi muuta kuin onnistua!  ;-)

11. helmikuuta 2014

Selvästi hyvä päivä

Tänään olen vielä saanut viettää vapaapäivää, mutta huomenna on palattava takaisin sorvin ääreen, mutta sitä ennen katsaus tähän päivään.

Aamu alkoi perinteiseen tapaan muutamaa minuuttia yli seitsemän, kun tyttö heräsi uuteen päivään pirteänä kuin peipponen. Minullakin oli takana suhteellisen hyvin nukuttu yö (8h), vaikka tyttö olikin vienyt suurimman osan parisängystämme nukkumalla meidän kanssa samassa sängyssä. Muutaman kerran heräsin, kun tyttö kirjaimellisesti nukkui päälläni tai oli välissämme poikittain potkien minua samanaikaisesti vatsaan - autsss!

Aamupäivällä lähdimme käymään kaupungilla, missä tapasimme hyvän ystäväni kahvimukin äärellä. Samalla reissulla tuli piipahdettua niin Punnitse & Säästä -kaupassa kuin lähileikkipuistossakin. Punnitse & Säästä -kaupasta mukaani tarttui neitsytkookosöljyä, kuivattuja marjoja ja suolattomia pistaasipähkinöitä. Uunituoreita ostoksiani aion käyttää välipalapatukoiden valmistukseen - resepti tulossa myös blogiin!  ;-)

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] It's time for lunch[/caption]
Tytön päiväuniaikaan oli minun vuoroni syödä lounasta: salaattia ja jauhelihaa. Syötyäni aloin valmistelemaan tätä merkintää.

Päiväunien jälkeen söimme yhdessä tytön kanssa välipalaa. Naperolle hedelmäsosetta ja pähkinöitä sekä osa myös minun välipalastani. Omalta lautaseltani löytyi mm. omena- ja kiiwipaloja sekä hasselpähkinöitä. Proteiinit otin muutamasta kalkkunaleikkeleestä ja treeniboostia hain tummapaahtoisesta kahvista! Välipalan syötyämme aloin esivalmistelemaan päivälliseksi kaavailemaani jauhelihakeittoa. Pesin, kuorin ja paloittelin porkkanaa, lanttua sekä perunaa. 16-17:00 tyttö oli kuntosalini lapsiparkissa minun huhkiessa sillä välin kuntosalin puolella. Viikon ensimmäinen treeni näytti teoriassa tältä:

A) Penkkipunnerrus tangolla
B) Ylätalja, leveä myötäote
C) Vinopenkki käsipainoilla
D) Kulmasoutu käsipainolla
E) Trap 3 -nosto taljassa

Treenit ovat alkaneet kulkea erittäin hyvin, mikä pistää väkisinkin hymyilyttämään. Vielä ollaan kuitenkin siinä pisteessä, ettei tulisi mieleenkään treenata kahtena peräkkäisenä päivänä - siihen ei kroppani vielä pysty!  :-| Vähintään yksi, mielellään kaksi, lepopäivää treenien välissä. Välipäivinä venyttelyä, putkirullausta ja riittävästi oikeaa ruokaa niin jaksaa taas.

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] Parasta on saada halaus omalta pikkuiseltaan[/caption]
Puoli kuudelta olimme tyttöni kanssa takaisin kotona. Jatkoin päivällisen valmistusta kuorimalla ja paloittelemalla valko- ja keltasipulit sekä ruskistamalla 700g naudan jauhelihaa. SIllä välin, kun keitto kiehui hellalla, kävimme tytön kanssa pesulla. Pesulta tullessamme keitto olikin valmista syötäväksi - hyvin maistui kaikille!  :-) Ruoan jälkeen piti leikkiä vielä hetki legoja ja suorittaa loput iltatoimet ja nyt pikku neiti onkin jo yöunilla ja minä olen viimeistelemässä tätä merkintää.

Poikkeuksellisesti tuli kerrottua blogiin muutakin kuin treeniasiaa. Tämä oli hyvin totuudenmukainen kuvaus meidän arkipäivästä, eli elämään mahtuupi muutakin kuin treenaaminen.  :-)

10. helmikuuta 2014

Pyhä kolminaisuus: treeni, ruoka & lepo

Viime viikolla onnistuin kuin onnistuinkin tekemään kolme treeniä, minkä lisäksi panostin kehonhuoltoon sekä venyttelyn että putkirullauksen merkeissä. Kodistamme löytyy foamroller.fi -sivustolta ostettu ProRoller, mihin olen ollut erittäin tyytyväinen ensitapaamisestamme lähtien. Tämä ei ole maksettu mainos vaan olen hankkinut tuotteen omilla palkkatuloillani ja kerron tuotteesta, koska olen siihen niin tyytyväinen.  ;-) Foamrollerin idea perustuu kehon sidekudoksien hierontaan sekä dynaamiseen liikuttamiseen. Putkirullaus pehmentää elimistön pehmytkudoksia, parantaa verenkiertoa, aineenvaihduntaa sekä mekaanisen, sähköisen ja kemiallisen viestinnän liikettä kehossa. Tämän avulla voi avata kireitä lihaksia ja sidekudoksia, minkä myötä voit nauttia kevyemmästä olosta. Hyvin huolletuolla, irtonaisilla, lihaksilla pystyt tehokkaampiin (liikunta)suorituksiin, vähennät loukkaantumisriskiä, parannat liikkuvuuttasi sekä palaudut rasituksesta nopeammin - ei huono!

[caption id="" align="aligncenter" width="614"] Hyvä artikkeli uusimmassa Meidän Perhe -lehdessä[/caption]
Viikon viimeinen voimaharjoitukseni sunnuntaiaamuna näytti kaikessa komeudessaan tältä:

A) Pystypunnerrus tangolla, seisten
B) Vipunostot sivuille käsipainoilla, istuen
C) Hammer -hauiskääntö käsipainoilla, vinopenkissä istuen
D) Ojentajapunnerrus mutkatangolla pään takaa, istuen
E) Facepull narulla taljassa

Jokaista liikettä tehdään 3 sarjaa ja jokaisen sarjan välissä on 2 minuutin palautusaika. Palautusaika on suhteellisen pitkä, koska toivun edelleen ylirasituksesta plus olen kuudennella kuulla raskaana. Ei varmaan ole helppoa valmentaa minua, kun treeniohjelman suunnittelemisessakin pitää ottaa niin moni asia huomioon - terveiset vaan Joni -valkulle Tampereelle! :-D  Voimaharjoitukseni teen edelleen 80% tehoilla, eli ei väännetä naama punaisena otsasuoni räjähtämispisteessä. Harjoituksen kesto saa olla lämmittelyineen maksimissaan 1 tunti.

Kyllähän se ottaa tunteisiin, kun ei voi treenata 110% tehoilla vaan on ollut pakko hidastaa tahtia. Edelleenkin tiedän kuinka tärkeää minun on nyt kuunnella viisaimpieni ohjeita ja ennen kaikkea noudattaa niitä, mutta silti... Välillä tuntuu, että meikäläisen kohdalla kaikki asiat on tehtävä vaikeimman kautta ennen kuin tulee valmista. Pääasia, että voin kuitenkin treenata tämänkin verran enkä ole täydessä liikuntakiellossa. Positiivista on myös se, että minulla on voimia  treenata vielä tässä vaiheessa raskauttakin. Fannin odotusaikana selkäkivut alkoivat yltyä näillä raskausviikoilla enkä loppuvaiheessa muuta tehnytkään kuin maannut sohvan nurkassa elämään kyllästyneenä - mieheni auttoi minulle välillä housut jalkaan ja pois, kun en edes siihen kyennyt!  :-?

[caption id="" align="aligncenter" width="614"] Kunnon pihvi pelastaa päivän kuin päivän[/caption]
Sunnuntai-iltana saimme myös pitkästä aikaa viettää lapsivapaata iltaa paremman puoliskoni kanssa. Severi oli ollut koko päivän vetämässä lukkopainiseminaaria Helsingissä, eli alkuillasta kotiin saapui todella nälkäinen mies. Valmistin itse lohkoperunoita, mitkä maustoin oliiviöljyllä, valkosipulimurskalla (5 isoa valkosipulinkynttä), merisuolalla, mustapippurirouheella ja paprikajauheella. Perunoiden kaveriksi paistoin meille isot naudan ulkofileepihvit - miehelle mediumina ja mulle medium - . Kylkeen vielä raikas salaatti fetajuustolla. Jälkkäriksi mies oli ostanut molemmille omat Ben & Jerry'sit, mikä osottautui kohtalokkaaksi virheeksi.  :-D Minä en jaksanut syödä omastani kuin ½, mutta Severi söi sinnikkäästi 1½ purkillista - eihän sitä jäätelöä voi nyt uudestaan pakastaa ja säästää seuraavaan herkutteluhetkeen! Arvatkaa vaan oliko herran vatsa kipeä tämän setin jälkeen!

[caption id="" align="aligncenter" width="614"] Cookie Dough nammm[/caption]
Lapsivapaat illat/ viikonloput auttavat jaksamaan arjen vuoristoradassa enkä minä pode niistä huonoa omaatuntoa - päinvastoin! Lapsellamme on isovanhemmat, jotka haluavat olla mukana hänen elämässään ja mahdollistavat meille nämä arjesta irtautumiset. Iso kiitos heille! Kun äiti ja isä ovat elinvoimaisia ja energiaa riittää, se välittyy myös lapseen. Paremmin minä ainakin jaksan herätä lapsen itkuun useammankin kerran yössä tai en hermostu lapsen känkkäränkkäpäivänä, kun olen saanut välillä omaa aikaa.  ;-)

PS. Tänne Fitfashionille on avattu keskustelufoorumi, missä voi keskustella mm. treenistä sekä ruokavaliosta. Myyntitorilta löytyy osto- ja myynti-ilmoituksia - ehkä uudet painonnostokengät löytyvät sitä kautta!  ;-) Keskustelufoorumille pääset Fitfashionin etusivulta tai klikkaamalla tästä.

8. helmikuuta 2014

Kuulumisia ja ruokapäiväkirja

Tämä viikko on kulunut älytöntä vauhtia enkä ole meinannut pysyä menossa mukana. Kulunut viikko on ollut erityisen miellyttävä, koska olen viimeinkin päässyt tekemään ensimmäiset voimaharjoitukset flunssan jälkeen. Joni -valkku teki minulle uuden voimaharjoitteluohjelman, minkä mukaisesti treenataan seuraavat 8-12 viikkoa. Toivottavasti flunssa tai mikään muukaan tauti ei enää iske vaan pysyn terveenä - pitäkää peukut pystyssä!  ;-)

Tällä hetkellä treenaan voimieni mukaan 2-3 kertaa viikossa. Tavoitteeni on ehdottomasti tuo 3 kertaa viikossa, mutta väkisin en ala treeniä vääntämään. Ruokavalio, unen määrä sekä yleinen vireystila vaikuttavat treenin toteutumiseen, koska paranemisprosessi on vielä kesken, vaikka olo onkin parantunut menneiden kuukausien aikana. Parin  viikon päästä minulla on soittoaika lääkärilleni Vilho Aholalle, jolloin päätämme mahdollisista jatkotoimenpiteistä (uudet verikokeet, lisämunaisen toiminnan analyysi yms).

Uudessa ohjelmassa ei ole enää raskaita painonnostoliikkeita, kuten etu- ja takakyykkyä tai maastavetoa. Jalkatreeniin on tullut cyclist squat, mikä on luonnistunut oikein hyvin. Raskaudesta huolimatta kyykyn ala-asento on edelleen tyyliä ass to the grassRaskauden aikana on tärkeää, että tekee oman kuntonsa mukaisesti eikä minkään liikkeen ei tule tuntua epämiellyttävältä vatsan tai "alakerran" alueella! Yleinen oma mielipiteeni on, ettei kyykkyä kannata edes tehdä ellei oikeaoppiseen ala-asentoon pääse. Ennen kyykky -liikkeeseen siirtymistä jalkoja voi harjoitella muilla liikkeillä, liikkuvuusharjoittelua unohtamatta, jotta sinne kyykyn ala-asentoon pääsee tulevaisuudessa. Omalla kohdallani kyykky onnistuu näin raskausaikana, koska olen treenannut sitä aktiivisesti ennen raskautta - myös ennen ensimmäistä raskauttani!

Flunssasta parannuttuani vatsani on alkanut taas oireilemaan epämiellyttävästi. Alkuviikko meni hyvin, mutta keskiviikko-torstain välisenä yönä heräsin pistävään vatsakipuun. Koko vatsan seutua kivisti enkä saanut nukuttua koko yönä kuin muutaman hassun tunnin. Onnekseni minulla oli torstaina vapaapäivä, koska yötä seurannut päivä kului sohvan ja vessan väliä kävellessä.

Mikään ruoka ei maistunut eikä oikein pysynyt sisälläkään. Vatsan toiminnan kanssa on ollut pitkään erilaisia ongelmia eikä ratkaisua ole löytynyt. Vatsa saattaa olla kuukaudesta kahteen kuukauteen hyvässä kunnossa, mutta sitten se kipeytyy yht'äkkiä. Olemme yhdessä Sanna -valkun kanssa etsineet ruoka-aineita, mitkä saattaisivat vaikuttaa vatsaani, mutta mitään yhdistävää tekijää ei ole vielä(kään) löytynyt.  :-? Pyrin myös parhaani mukaan välttämään sekä gluteenia että sokeria, mutta siitä huolimatta masu tulee aika-ajoin erittäin kipeäksi. Kun kipu iskee, tuntuu, ettei mikään ruoka sovi vatsalleni. Näinä kipuaikoina vatsa on pitkään todella arka ja varsinainen kivistävä, näkökyvyn sumentava, kipu alkaa aina syömisen jälkeen. :cry: Kipu hellittää n. 30 minuutin kuluessa, mutta iskee uudestaan, kun syön seuraavan kerran. Tätä saattaa kestää viikosta kahteen viikkoon, kunnes vatsa voi taas hyvin seuraavan kuukauden tai kaksi.

Nyt, päivää myöhemmin vatsa tuntuu paremmalta, mutta hieman aralta. Olen syönyt varovaisesti, ettei vatsa kipeytyisi uudestaan, koska edessä on iltavuoro enkä haluaisi (taas) hakea sairaslomaa vatsani vuoksi. Seuraavaksi saattekin nähdä, mitä laitoin suuhuni perjantaipäivän aikana. Okei, viimeinen ateria ajoittui jo lauantain puolelle, koska pääsin vasta puoliltaöin töistä. :-)

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] Tavanomaista herkullisempi brekkie[/caption]
ATERIA 1
- kupillinen kahvia maidolla
- gluteenitonta kaura-porkkanaleipä, minkä päällä salaattia, paistettu kananmuna, naudan paahtopaistia, kurkkua, tomaattia
- maustamatonta jogurttia, Solgar Whey to go -heraproteiinia, marjoja (mustikoita, vadelmia, boysenmarjoja), pinjansiemeniä ja yksi pussillinen Poliquin Flora Max Fortea
-
 omena
- ruoansulatusentsyymi, Ultra HCl -suolahappo, omega 3 -rasvahappo, monivitamiini, vahva D3 -vitamiini

ATERIA 1:n söin useammassa osassa, koska A) lapsi B) vatsassa tuntui epämiellyttävältä.

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] Yksi suosikkiruoistani[/caption]
ATERIA 2
- avokaado-kookoskeitto kanalla
- ruoansulatusentsyymi, Ultra HCl -suolahappo, omega 3 -rasvahappo, B12 -vitamiini, pantoneenihappo

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] Ainakin yhden smoothien valmistan päivittäin[/caption]
ATERIA 3
- smoothie, missä Solgar Whey to go -heraproteiinijauhetta, puolukoita, banaani, maca- ja aswagandhajauhetta, yksi pussillinen aikaisemmin mainitsemaani Flora Max Fortea
- hasselpähkinöitä
- kupillinen kahvia maidolla

Työvuoro 17-24:00

Omassa työssäni ravintola-alalla säännölliset tauot ovat suoraan sanottuna mahdottomuus. Vai kuinka sinä suhtautuisit ravintolassa asioidessasi siihen, että kokki ilmoittaisi olevansa seuraavat 15 minuuttia tauolla eikä ruokaa valmistu sinä aikana tai, jos baarimikko ilmoittaisi: "Anteeksi, mutta lähden nyt syömään enkä tarjoile sinulle." Varsinkin, kun omassa yksikössämme olemme pääsääntöisesti yksin vuorossa - lukuunottamatta alkuiltoja arkisin ja viikonloppuja! Ravintola-alan töissä syödään silloin, kun asiakkaita ei ole tai on rauhallisempaa, jolloin työkaveri(t) selviää hetken itsekseen. Välillä on vuoroja, ettei tauolle yksinkertaisesti pääse, esim. pikkujouluaika on vuosittain tällainen ajankohta, jolloin tauottaminen on täysi mahdottomuus. Näitä tilanteita varten minulla on aina essun taskussa tai piilossa baaritiskin takana pähkinöitä, proteiinipatukka tai rasiaan valmiiksi paloiteltuja hedelmiä pahimman nälän selättämiseksi.

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] Eväät työvuoroon kulkevat näppärissä pakastusrasioissa[/caption]
ATERIA 4 (työpaikalla)
- karjalanpaistia, missä naudan- ja porsaanlihan lisäksi myös lanttua, porkkanaa, punajuurta
- täysjyväriisiä
- pikkuporkkanoita (pakaste), kurkkua, tomaattia
- ruoansulatusentsyymi, Ultra HCl -suolahappo, omega 3 -rasvahappo, seleeni, C-vitamiini

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] Päivän viimeinen ateria[/caption]
ATERIA 5 (kotona jälleen)
- luonnonjogurttia, Solgar Whey to go -heraproteiinijauhetta, pari kiiwiä, mulperimarjoja
- ruansulatusentsyymi, omega 3 -rasvahappo, magnesium, sinkki

Työvuoron jälkeen kotiin päästyäni käyn suihkussa, minkä jälkeen haukkaan jotain syötävää. Usein ilta-/ yövuoron jälkeen ei tee mieli mitään raskasta syötävää, kuten ei eilenkään. :-) Päivän aikana tuli syötyä hyvin vihanneksia, marjoja sekä hedelmiä. Joskus pitäisi katsoa oikein ruokavaa'an kanssa kuinka paljon niitä tuleekaan syötyä. Varmasti enemmän kuin, mitä lapsuudesta tutussa tv-mainoksessa lauletaan: "Puoli kiloa päivässä ti-di..."  :-D Tavallisesti otan päivittäin kaksi annosta heraproteiinijauhetta - toinen annos smoothiessa, toinen palautusjuomassa tai puuron/ proteiiniletun/ luonnonjogurtin seassa. Olen tyytyväinen päivän ruokiini, mutta aina voi toki parantaa!

 * Merkinnässä mainitut lisäravinteet/ vitamiinit (lukuunottamatta Poliquin Flora Max Fortea ja Ultra HCl -suolahappoa) saatu yhteistyökumppaniltani Solgar Nordicilta

3. helmikuuta 2014

Lissabon: ruoka & lepo

Talvilomareissumme Portugaliin on onnistuneesti takanapäin - oli onni päästä mukaan seuraamaan BJJ:n EM -kilpailuita! Nyt aion kertoa muutaman sanan ruokailuistamme matkan aikana, mikä välillä tuotti pienimuotoista päänvaivaa.

[caption id="" align="aligncenter" width="614"] Hotellin aamupalalla kahvia, tuoretta ananasta sekä kiiwiä[/caption]
Kuten edellisessä merkinnässäni kerroin, hotellin aamupala oli omaan makuuni varsin luokaton. Pöydät notkuivat mitä erilaisempia (vehnä)leipiä, makeita leivonnaisia sekä lettuja. Omalle lautaselleni valitsin pääsääntöisesti munakokkelia, pekonia, leikkeleitä, juustoa, maustamatonta (sokeroimatonta) jogurttia ja tuoreita hedelmiä. Yhtenä-kahtena aamuna maistoin myös valikoiman kaikista tumminta leipää ja viimeisenä aamuna suuhuni eksyi myös croissantti. Nämä valinnat osottautuivat virheliikkeeksi vatsan turvotessa entisestään. Miksi en ole vieläkään täysin oppinut, että gluteeniviljat eivät yksinkertaisesti sovi vatsalleni? :-(

Kisapäivän aamuina kävimme hakemassa eväitä paikallisista ruokakaupoista, missä pystyi tekemään erinomaisia valintoja. Hinnat olivat Suomen tasoon verrattuna halvat, mikä teki ostosten tekemisestä varsin miellyttävää. ;-) Ostoskoriini tarttui päivittäin tuoreita marjoja, kuten mansikoita (iso paketti alle 3€), vadelmia tai boysenmarjoja, lehtisalaattia, leikkelettä, goudaa, riisikakkuja, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, kuten inkamarjoja, kirsikkatomaatteja ja litroittain vettä. Hyvillä eväillä hymy pysyi huulilla pitkät päivät!

Iltaisin kävimme ravintolassa syömässä päivän isoimman aterian. Paikallisissa ostoskeskuksissa on ravintolakerros, missä on useita eri tyylisiä ravintoloita/ ruokapaikkoja. Parasta tässä kaikessa oli, että ryhmästä jokainen pystyi hakemaan mieluistaan ruokaa ja tulemaan syömään yhteiseen pöytään. Kerroksen keskellä oli runsaasti pöytiä, joiden ympärillä ravintolat olivat. Aivan loistava systeemi!

[caption id="" align="aligncenter" width="614"] Sushi maistui jälleen taivaalliselta[/caption]
Sunnuntai-iltana, kun kilpailut oli kilpailtu olimme varanneet pöydän mahtavaan liharavintolaan. Ravintolassa oli herkullinen alkupalapöytä, missä oli mm. erilaisia salaatteja, simpukoita ja muita mereneläviä, antipasteja, kuten oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja sekä parmankinkkua. Pääruoka, eli erilaiset lihat tarjoiltiin pöytiin. Tarjoilijat toivat erilasia lihoja miekoissa, mistä he leikkasivat omalle lautaselleni juuri sen määrän lihaa, mitä kukin halusi. Suosikkejani olivat ehdottomasti naudan- ja häränliha sekä kanan sydämet - oi nammm! :-P  Lihaa tarjoiltiin niin kauan, kunnes pöydässä ollut kyltti käännettiin vihreästä punaiselle.

Usein ihmiset ihmettelevät, kun vietämme mieheni kanssa ns. laatuaikaa matkustamalla kisoihin. Brasilialainen jujutsu on meitä yhdistävä tekijä ja, mistä me molemmat pidämme, joten miksi ei. Mikä voisikaan olla parempaa kuin seurata suosikkiharrastuksensa kisoja, parhaimmassa tapauksessa otella itse ja illalla rentoutua ravintolaillallisella ja kellahtaa hotellihuoneen pehmeisiin lakanoihin (ilman, että lapsi herättää yöllä 1-3 kertaa tai herää aamulla kukonlaulun aikaan). Oli myös sanoinkuvaamattoman ihanaa nukkua "pitkään" - ihan puoli yhdeksään asti! :-D

Enemmän ruokakuvia löydät Instagram -tililtäni, mistä löydät minut nimimerkillä @elinasics

2. helmikuuta 2014

Resepti: kaura-siemenleipä

Treenikaverini Emmi oli lisännyt omalle Instagram -tililleen kuvan herkullisen näköisestä kaura-siemenleivästä (gluteeniton). Sain reseptin, eli ei muuta kuin tuumasta toimeen!

Alkuperäinen resepti löytyy Kiitos hyvää -blogista. Itse muokkasin reseptiä oman maun sekä sen mukaan, mitä kuiva-ainekaapista sattui löytymään.



Puolet leivästä oli syöty, kun muistin ottaa kuvan

KAURA-SIEMENLEIPÄ (alkuperäinen ohje)
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl pellavansiemenrouhetta
1 dl hasselpähkinöitä
1 dl manteleita
3, 5 dl kaurahiutaleita (mm. Puuppolan Aitokaura ja Provenan kaurahiutaleet ovat 100% :sesti gluteiinittomia)
2 rkl chiasiemeniä
3 rkl *Solgar Psyllium Seed Husks -kuitujauhetta
1 tl ruususuolaa
1 rkl hunajaa
3 rkl voita
3,5 dl vettä


Aloita murskaamalla sekä hasselpähkinät että mantelit - itse käytin tähän VitaMixiä! Tämän jälkeen sekoitta kuivat ainesosat keskenään. Sulata voi sekä hunaja vesihauteessa juoksevaksi. Annostele vesi kulhoon ja kaada joukkoon hunaja-voiseos. Kaada nesteet kuivien ainesten sekaan ja sekoita, kunnes seos alkaa jähmettyä. Taikinasta tulee paksua, mutta mikäli se on liian jähmeää sekoitettavaksi, lisää vettä ja sekoita. Kaada seos esim. suorakulmaiseen leipävuokaan ja tasoita lusikalla. Jätä taikina tekeytymään kahdeksi tunniksi tai yön yli jääkaapiin. Tällöin leipä on turvonnut tarpeeksi, jolloin se säilyttää muotonsa.

[caption id="" align="aligncenter" width="800"] Leipä ennen paistoa[/caption]
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita leipävuoka uunin keskitasolle ritilän päälle ja paista n. 20 minuuttia. Kaada leipä vuoasta ritilän päälle ja paista vielä 30 minuuttia. Leipä on valmista kun se kuulostaa ontolta koputeltaessa. Anna leivän jäähtyä ennen kuin viipaloit sitä, koska muuten leipä murenee käsiin. Leipä säilyy tiiviisti suljettuna noin viisi päivää.

*Solgar Psyllium Seed Husks -kuitujauhe saatu sponsoriltani Solgar Nordicilta.