27. toukokuuta 2014

Hoitomuotona vyöhyketerapia

Maanantaina kävin vyöhyketerapiahoidossa Lahdessa, koska olin kuullut, että hoito auttaisi mm. raskaudenaikaisiin kipuihin (esim. liitoskivut) sekä turvotukseen. Rakastan näitä kesäisiä hellepäiviä, mutta näin raskauden loppumetreillä helle on saanut aikaan massiivisen turvotuksen niin kasvoissa, sormissa kuin jaloissakin. Ei auta, vaikka vettä kuluu päivittäin 4-5 litraa, minkä lisäksi nautin vihreää teetä!  8-O



Hoidon aikana asiakas tavanomaisesti istuu puolimakaavassa asennossa vyöhyketerapeutin käsitellessä jalkateriä sormin ja/ tai rystysin. Hoito kestää 30 minuutista 1½ tuntiin. :-) Yksittäiselläkin käsittelyllä voidaan saada helpostusta kehon häiriötiloihin, mutta useampi peräkkäinen hoito auttaa saamaan aikaan pysyvämpiä tuloksia. Jokaisella hoitokerralla käydään läpi koko keho heijastepisteiden kautta.


Jos näiden pisteiden alueilla tuntuu kipua hoidon aikana, se on merkki elimistön häiriötilasta. Kipu voi johtua esim. jonkin elimen liika- tai vajaatoiminnasta, lihasjännityksestä tai stressistä, kehon liikarasittuneisuudesta. Kipu voi olla myös alkavan/ olemassa olevan sairauden merkki.


Hoito saa aikaan elimistön puhdistautumisen kehon laittaessa kuona-aineita liikkeelle. Aluksi olo voi tuntua tilapäisesti huonovointisemmalta, mutta tätä ei kannata pelästyä, koska se on kehon reaktio paranemisprosessin alkamisesta. Juomalla runsaasti vettä edesauttaa kuona-aineiden poistumista kehosta.


Vyöhyketerapiahoitoa voidaan antaa turvallisesti läpi raskauden. Alkuraskauden aikana vyöhyketerapiasta voi olla apua mm. pahoinvointiin. Raskauden alussa hoitoa voidaan antaa n. kerran kuukaudessa, mutta loppuvaiheessa jopa kerran viikossa. Vauvan ollessa täysi-ikäinen (raskausviikko 37+) kehoa voidaan alkaa valmistaa synnytykseen sekä käynnistää supistuksia. Synnytyksen mahdollinen käynnistäminen vyöhyketerapiahoidon avulla on lempeä tapa houkutella vauvaa syntymään luonnollisesti. Synnytys ei kuitenkaan ala vyöhyketerapiankaan avulla, ellei vauva ole siihen valmis.  ;-)


Itse olen kiinnostunut tästä hoitomuodosta, koska esikoinen syntyi vasta kaksi viikkoa yli lasketun, minkä lisäksi loppuvaiheessa synnytystä supistuksia oli voimistettava lääkkeitse. Uskon, että oksitosiinitipan aloittaminen esikoisen synnytyksessä aiheutti osittain vauvan happisaturaation laskun, minkä vuoksi päätös hätäsektiostakin tehtiin. Tätä en haluaisi kokea uudestaan, minkä vuoksi vyöhyketerapia kiinnostaa entisestään. Vyöhyketerapiaa voidaan käyttää myös kivunlievitykseen käynnissä olevan synnytyksen aikana.


Hoito rentoutti koko kehon päästä varpaisiin, mutta muutamat pisteet sekä jalkojen että korvanlehtien alueella tuntuivat hetkellisesti todella kipeiltä vyöhyketerapeutin käsitellessä niitä. Hoidon päätyttyä en kuitenkaan enää tuntenut minkäänlaista kipua tai jännittyneisyyttä kropassa, mitä olin tuntenut aikaisemmin.  :-)


Loppupäivän aikana nautin normaaliakin enemmän vettä, minkä lisäksi vyöhyketerapeutti suositteli minua nauttimaan yrttiteetä, esim. 100% :sta vadelmanlehtiteetä, mikä myös omalta osaltaan auttaa kohtua valmistautumaan synnytykseen. Loppuvaiheessa raskautta vadelmanlehtiteetä suositellaan juotavaksi useampi kupillinen päivässä.   ;-)



Seuraava hoito minulla on ensi viikon maanantaina muutama tunti synnytystapa-arvion jälkeen. Jännittävää päästä näkemään kuopus viimeisen kerran ultraäänen välityksellä sekä kuulemaan minkälaisissa asemissa kaveri mahtaa sisälläni oleilla!


Lähteet:
Suomen Vyöhyketerapeutit ry
- Vauvantai kätilöpalvelut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.