15. heinäkuuta 2014

Täällä ollaan blogihiljaisuudesta huolimatta

Kuopuksen syntymästä tuli viime viikolla kuluneeksi kolme viikkoa. Aika kahden lapsen äitinä on kulunut kuin iltamissa parhaimmillaan!  :-D Ensimmäinen viikko meni tosiaan sänkypotilaana, mutta päivä päivältä olo on ollut aina hieman edellistä päivää parempi. Särkylääkkeitäkään minun ei ole tarvinut syödä kahteen viikkoon - reilun viikon vedin sekä Buranaa että Panadolia kuin näkkileipää! Kevyttä liikuntaa olen harrastanut vaunulenkkeilyn muodossa. Sisarusrattaita työntäessä saa mukavan pikkuvastuksen kevyeenkin köpöttelyyn.  ;-) Vointi on ollut pidemmän aikaa sen verran hyvä, että olen tosissa alkanut miettiä milloin menisin ensimmäisen kerran painimaan. Mies kovistelee sanomalla, että tekee minulle samantien arm barin (käsilukon), mutta taitaa mennä toisinpäin - eikö niin? :-D Totta kai ymmärrän, että hän antaa minulle tatamilla selkään mennen tullen, mutta tämä on taas näitä meidän yhteisiä läppiä.



Kuntosalikorttini on tauolla heinäkuun loppuun asti, mutta sitten olisi tarkoitus palata sellaisenkin treenin pariin. Rahkeet riittävät mitä todennäköisemmin 1-2 voimapainotteiseen koko kehon kattavaan treeniin per viikko. Pääpaino siirtyy luonnollisesti brassi jujutsuun, mutta lajiharjoituksien määrästä en osaa vielä sanoa mitään. Jos pääsen alkuun kaksi tai kolmekin kertaa viikossa möyrimään, olen erittäin tyytyväinen! Kaikki tehdään kuitenkin vauvan sekä oman vointini ehdoilla. :-) Mikään kiirehän tässä ei ole yhtään mihinkään - aikaa on treenata koko loppuelämä, mutta lapset ovat vain hetken pieniä!

[caption id="attachment_1158" align="aligncenter" width="800"]Jos liikunnalle ei ole aikaa, aina voi syödä terveellisesti Jos liikunnalle ei ole aikaa, aina voi syödä terveellisesti[/caption]

Vaa'allakin kävin viime lauantaina, minkä lisäksi otin nuo ympärysmitat. Paino oli noussut 600 grammaa, mutta tosielämässähän tuo ei merkitse mitään. Etenkin, kun muutamat ympärysmitat olivat pienentyneet viime viikkoisesta.

Painonpudotus sekä ympärysmitat (kaiken kaikkiaan) 3 viikkoa synnytyksestä

Suluissa edellisen viikon mittaustulokset.

Paino: -11kg (11,6kg)
Reisi: +/- 0 (-2cm)
Lantio: +/ - 0 (-2cm)
Vyötärö, navan kohdalta: -8cm (-7cm)
Vyötärö, rinnan alapuolelta +/ - 0 (-1cm)
Rinnanympärys: +/ - 0 (-1cm)
Käsivarsi: -4cm (-3cm)

Toistaiseksi painolla, lukuna itsenään, ei ole minulle mitään väliä, mutta olisi mukava mahtua omiin vaatteisiin ilman, että vatsamakkarat pursuavat housunkauluksen yli tai, että muuten olo ei tuntuisi epämiellyttävältä omassa kehossa. Tiedetään, tiedetään, synnytyksestä on vasta alle kuukausi, mutta oman henkisen hyvinvointini kannalta tämä asia on minulle tärkeä enkä aio ostaa isompaa kokoa olevia vaatteita, koska vannon, etten tule olemaan tämän kokoinen tulevaisuudessa. Olisi myös mukava liikkua ihmisten ilmoilla muissa kuin college- tai trikoohousuissa - kotona mulla onkin käytössä parit mustat legginsit, mitkä kuluu varmaan kohta puhki, kun en muita käytä!  :lol:

[caption id="attachment_1157" align="aligncenter" width="800"]Pikku varpaat Pikku varpaat[/caption]

Tämän merkinnän kirjoittamiseen meni yli kolme vuorokautta, mutta annattehan mitättömän postaustahtini anteeksi, kun vauvalla ei ole vielä vuorokausirytmiä ja esikoinen vaatii muuttuneessa elämäntilanteessa entistä enemmän huomiota sekä rakkaudenosoituksia.

2 kommenttia:

  1. Hei! Kertoisitko kuinka toteutat tuon treeneihin menemisen imetysaikana? Pumppaatko maitoa ja jätät lapsen isälleen, vai menet syöttöjen välissä? Vai onko sinulla mahdollisuus ottaa lapsi mukaan?
    Minulla tuli nyt jälkitarkastuksessa lupa lähteä liikkumaan ja mietin mikä olisi paras toteutustapa, vinkkejä siis otetaan vastaan! :)

    VastaaPoista
  2. Moikka! Olen suunnitellut, että syötän vauvan juuri ennen lähtöä ja jätän myös pumppaamaani maitoa hänen isälleen. Esikoisen vauva-aikana treenasimme myös mieheni kanssa samaan aikaan, jolloin vauva oli mukanamme ja pystyin imettämään tarvittaessa salilla/ lajiharjoituksissa, mutta tällöinkin mukana oli usein pumppattua maitoa tuttipullossa. Lajitreenit pyrin tekemään niin, ettei minun tarvitse keskeyttää treeniä. Mies hoitaa vauvaa sillä välin joko kotona tai tatamin reunalla. :-)

    Lajitreeneihin voin ottaa molemmat lapset mukaan, mutta kuntosalilla lapsiparkkimahdollisuus on vain esikoiselle.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.