8. elokuuta 2014

BJJ Bluebelt

Eilen lähdin BJJ -treeneihin, kuten muihinkin treeneihin: positiivisella asenteella, valmiina oppimaan uutta! En uskonut, että saattaisin tirauttaa pari kyyneltä treenien ensi minuuteilla.

Kun seuramme kolme päävetäjää, mustavöiset Raimo Posti ja Severi Nenonen sekä ruskeavöinen Santeri Lilius, seisoivat edessämme, he pyysivät vielä eteen ystäväni/ valkkuni purppuravöisen Emilia Tuukkasen, koska hän osaisi kertoa heidän asiansa kaikista parhaiten.
 "Täällä on yksi tyttö, joka ansaitsee uuden vyön --
-- tuutko Ellu tähän eteen."

Muuta en Emilian sanoista muistakaan ja voin kertoa, että minun piti todenteolla pidätellä kyyneleitä kävellessäni heidän eteensä. Vanha vyökään ei meinannut millään aueta, kun käteni tärisivät niin. :-D  Emilian saadessa solmittua sinisen vyön lanteilleni treenit alkoivat enkä pystynyt käsittämään, mitä hetki sitten oli tapahtunut. Tätä en ollut osannut odottaa - en sitten yhtään! Käydessäni välillä syöttämässä perheemme kuopusta piti tirauttaa pienet onnenkyyneleet tatamin laidalla.  :oops:   :-D



[caption id="" align="aligncenter" width="640"] Pikku pose henkilökohtaisen valkkuni kainalossa <3[/caption]

1 kommentti:

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.