15. elokuuta 2014

Kun keittiövaaka lensi roskakoriin

Viime viikolla painoni nousi n. puoli kiloa, mutta luulen tuon johtuneen vain voimaharjoittelun aloittamisesta, koska pysyin ruokavaliossani eivätkä herkut maistuneet kuin yhtenä päivänä - juuri niin kuin pitikin! En kiellä itseltäni mitään, mutta kohtuus kaikessa.

Tällä viikolla paino otti noin kilon harppauksen alaspäin, minkä lisäksi vyötärönympärys rinnan alta mitattuna on kaventunut hurjat 4 senttimetriä - muut ympärysmitat ovat pysyneet tiukasti samoissa lukemissa! Housuista alkaa mennä napit kiinni, mutta mieluiten valitsen vielä vaatteita, mitkä joustavat mahdollisimman paljon. Epämukavissa vaatteissa kun on epämukava olla - kolminkertainen "Hurraa" -huuto leggareille ja trikoisille imetyspaidoille!

Pizzaa Monkeyfoodin reseptillä

Muistuttaisin vielä, että ruokavaliossani en laske kaloreita tai punnitse ruokiani. Keittiövaaka lensi roskakoriin kuukauden päivät sitten! En ole laskenut kaloreita tai punninnut syömiäni ruokia yli vuoteen, mutta keittiövaa'an näkeminen pisti suomeksi sanottuna vi**ttamaan.

Haluan oppia syömään ilman stressiä, ja sitä kaikki punnitseminen yms. säätäminen aiheuttaisi. Haluan oppia syömään niin, että kehoni toimii optimaalisesti ja pystyn treenaamaan täysillä tankeilla sekä tekemään kropallani erilaisia asioita, kuten punnertamaan, vetämään leukoja, kyykkäämään raskailla painoilla, you name it! Optimal Performancen ravintovalmennuksessa olen oppinut paljon uusia asioita ja perusasiat ovatkin hanskassa. Nyt työstän sitä, etten stressaisi syömisestä, vaikka tiedän syöväni varsin terveellisesti.

Ylirasituksen aikana tuli mietittyä useaan otteeseen minkä vuoksi suhteeni ruokaan ei ole täysin kunnossa. Vuosien saatossa olen saanut aikaan pysyvän elämäntapamuutoksen, osaan syödä terveellisesti ja olen muuttunut täydellisestä sohvaperunasta liikunnan aktiiviharrastajaksi. Näistä upeista asioista huolimatta (ruoka)stressi on seuranani lähestulkoon päivittäin. Elämäntapamuutokseni hyrähti käyntiin vuonna 2006 eivätkä muutoksen tuulet ole vieläkään laantuneet - päivittäin opin uusia asioita niin ruoasta kuin minusta itsestänikin!

Toivoisin saavani elämäntapamuutosprosessin päätepisteeseen näiden vuosien jälkeen, mutta se vaatii sen, että todenteolla opettelen syömään ilman stressiä. Se vaatii paljon työtä, mutta on varmasti sen arvoista!

Iltapäiväsumppi kera marjasmoothien

Se ei ole kenenkään muun syy, etten kykene vieläkään suhtautumaan ruokaan luonnollisesti, mutta kyllä se pistää väkisinkin miettimään olisiko asiat toisin, jos minua ei olisi lapsuudessa/ varhaisteini-iässä syrjitty ja haukuttu ylipainoni vuoksi. Olisivatko asiat toisin, jos...

Niin tai näin, vain minä saan aikaan toivomani muutoksen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.