28. elokuuta 2014

Kuopuksen ensimmäinen juhla

"-- voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit, me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
mun silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet

voi kunpa matkas onneksi koituis
vihaa, katkeruutta et tuntis joutavaa --"

Sunnuntaina saimme viettää poikamme ristiäisiä hänen isovanhempiensa luona Valkealassa. Poika sai etunimekseen vanhan suomalaisen nimen, Eino. Eino on suomalainen muunnelma saksalaiselle nimelle Enewald, joka tarkoittaa "miekalla hallitsevaa". Halusimme antaa kuopuksellemme perinteisen suomalaisen nimen, mutta nimellä on myös sukutaustaa sekä minun että mieheni suvussa, mikä sinetöi päätöksemme.

Kuopuksen ensimmäiset Converset

Kahvipöydässä herkuttelimme mm. näillä
suussasulavissa kaakaominimuffineilla

Kastetilaisuuden loputtua saimme nauttia sekä suolaisista että makeista herkuista, joista suosikkejani olivat ehdottomasti kreikkalainen voileipäkakku, valkosuklaajuustokakku sekä kaakaominimuffinit, niin ja kaikki muutkin, mitä pöydästä löytyi. Kyllä minäkin osaan olla kunnon herkkuperse, jos niin päätän. Kaikki kunnia ristiäisten organiseeraamisesta kuuluu ehdottomasti äidilleni sekä hänen miehelleen - minulta ei moinen onnistuisi! Hyvä, että selviydyin edes kutsukorttien askartelemisesta ilman hermoromahdusta.

Olin itkenyt pitkin viikkoa syystä tai toisesta, mutta kastetilaisuus sai padot aukeamaan oikein kunnolla. Jälkikasvun saamisen myötä olen vasta ymmärtänyt todenteolla, mitkä asiat ovat minun elämässäni niitä tärkeimpiä asioita. Elämässäni on ollut vastoinkäymisiä, mutta perhe on pysynyt rinnallani, vaikka välillä elämä on moukaroinut eikä ole voinut muuta kuin hakata päätä seinään.

Oman perheen perustamisen myötä olen miettinyt myös omaa lapsuuttani. Sitä kuinka äiti yksin huolehti minusta sekä siskostani. Minä saan olla todella kiitollinen, että rinnallani on mies kuka hoitaa lapsia sekä osallistuu kotitöihin yhdessä minun kanssani.

Omien lapsien myötä pimennossa olleet (huonot) lapsuusmuistot ovat myös alkaneet nostaa päätään, mikä on edesauttanut minua ymmärtämään minkä vuoksi ajattelen tietyistä asioista tietyllä tavalla - minkä takia minä olen juuri minä.

Kuva kaakaominimuffineista © Kakkukioski

2 kommenttia:

  1. Ihan tuli herkistys tätä lukiessa. <3

    Hirmuisesti onnea pienen ihmisen johdosta! Kaikkea ihanaa ja hyvää teidän perheelle.

    (Eksyin tänne vanhan blogini lukijalistan kautta. :D Hyvä löytö!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3

      Ihanaa, että kommentoit, koska nyt minäkin pääsen lukemaan uutta blogiasi. :-)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.