27. marraskuuta 2014

ZIPIT - helppo pedata & huoltaa (sis. alekoodin!)

Yhteistyössä Bedit

ZIPIT -PÄIVÄPEITOT

Esikoisen siirryttyä pinnasängystä omaan lastensänkyyn, hankimme hänen sänkyynsä Beditin Zipit -päiväpeiton. Päiväpeiton toimintaidea perustuu siihen, että peiton pohjalla on ohut kangas, minkä päälle patja laitetaan. Patja ja petivaatteet jäävät peiton sisälle pussiin, kun peitto suljetaan vetoketjulla. Petivaatteet pysyvät takuulla oikeilla paikoillaan ja vuode siistinä koko päivän ajan.

Päiväpeiton värinä valkoinen tehostettuna mustalla vetoketjulla

Hävettää myöntää, mutta meidän vanhempien sängyssä ei ollut ollut päiväpeittoa moneen kuukauteen ennen kuin saimme sisältöyhteistyönä runkopatjasänkyyn soveltuvan Zipit -päiväpeiton. Runkopatjasängyn Zipit -päiväpeitossa peiton runko-osa laitetaan tiukasti sängyn reunaa vasten eikä erillistä helmalakanaa tarvita, koska Zipit suojaa sängyn rungon niin lialta kuin katseiltakin.

Laiskan sängynpetaajan pelastus - vetoketju!

VALMISTUS

Zipit -päiväpeitot valmistetaan tilauksesta sinun antamiesi mittojen ja toiveiden (mm. väri) mukaan. Sinun tulee lisätä patjan ja petauspatjan yhteenlaskettun korkeuteen n. 2-3cm, niin saat sinun tarpeisiisi sopivan peiton korkeuden. Myös tyyny mahtuu peiton sisään näillä mitoilla!

Peiton kansi voidaan irroittaa runko-osasta kokonaan irti, jolloin se on helppo pestä tai vaihtaa uuteen. Vaihtokansia löytyy Beditin nettisivuilta MUUT ZIPIT -TUOTTEET -kategoriasta.


Sängyn petaaminen ei ole ollut ikinä näin helppoa

Kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa, mutta sekä kankaat että vetoketjut valmistetaan Suomen ulkopuolella. Zipit -päiväpeitot valmistetaan tikkikankaasta, jonka pinta on puuvilla-polyesterisekoitusta. Polyesteri lisää puuvillan kestävyyttä ja estää peiton kutistumisen pesussa. Pinnan alla on polyesterivanu ja pohjalla puuvilla-polyesterisekoitekangas. Zipit -päiväpeitto voidaan valmistaa myös sinun omasta kankaastasi - lue lisää täältä!

Lapsiperheessä, kun kotityöt eivät tekemällä lopu, tämä on todellinen hittituote. Päiväpeitot maksavat tavanomaista päiväpeittoa enemmän, mutta omaan kokemukseeni perustuen, ne ovat todella laadukkaita. Vetoketjullakin on kahden vuoden toimintatakuu! Zipit -päiväpeitto pelastaa kiireisetkin aamut ja jopa 2½ -vuotias osaa pedata oman sänkynsä äidin pienellä avustuksella.

PESUOHJE

30 asteen konepesu, 2 pisteen silitys, kevyt rumpukuivaus sallittu

Bedit antaa blogini lukijoille 10% alekoodin, ellujumppaa, mikä on käytössä heidän verkkokaupassaan. Koodi on voimassa 3.12.2014 asti. Jos mielit saada tilauksesi pukin konttiin, tee tilauksesi viimeistään 7.12. Kaikkien tuotteiden toimitusaika on tällä hetkellä 2-3 viikkoa, koska ne tehdään vasta tilauksen saapuessa.

Verkkokauppaan pääset tästä!

26. marraskuuta 2014

Resepti: valkosuklaa-daimtäytteinen juustokakku

Sokerihöttöreseptiä luvassa! Jaan yhden suosikkikakkuni reseptin, vaikka tällaisia cheat day -reseptejä ei missään nimessä pitäisi terveellisiin elämäntapoihin perustuvassa blogissa julkaista, heh heh. :D Harkittu herkuttelu on mielestäni sallittua - aina silloin tällöin! Ja sitä paitsi sokeriöverit vedettyä on todella helppoa palata takaisin terveellisiin elämäntapoihin. Tämän kakun valmistin pari kuukautta sitten, kun emännöin PartyLite -kynttiläkutsuja ja vieraille oli saatava makiiaa kahvin kaveriksi.


KEKSIPOHJA
- 150 g (gluteenittomia) suklaakeksejä (minä käytin näitä)
- 75 g voita

TÄYTE
-2 ½ dl vispikermaa
-150 g valkosuklaata
-250 g maustamatonta tuorejuustoa
- 1 dl sokeria/ muuta makeutusta, kuten steviaa
- 2 tl vaniljajauhetta
- 4 liivatetta
- 2 rkl sitruunamehua
- 4 pientä Daim -patukkaa rouhittuna

Hienonna keksit tehosekoittimessa sekä sulata voi kattilassa. Lisää sulanut voi tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi massaksi. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan ja laita vuoka jääkaappiin.

Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen.

Vatkaa kerma vaahdoksi, makeuta haluamallasi tavalla ja lisää vaniljajauhe ja rahka. Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja kääntele se kerman joukkoon. Lisää sitruunamehu sekä rouhitut Daim -patukat. Itse rouhin suklaapatukat laittamalla ne pieneen pakastepussiin ja nuijin lihanuijalla.

Sulata liivatteet tilkkaan kiehuvaa vettä, anna jäähtyä pieni hetki. Kaada liivateneste seokseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Kaada täyte vuokaan murupohjan päälle, anna hyytyä 2-4 tuntia tai yön yli. Koristele esim. suklaarouheella.

Alkuperäinen resepti © Hellapoliisi

Nautitaan hyvässä seurassa kahvikupposen kera!


Omaan makuuni kakku oli TODELLA makea, minkä vuoksi en lisää seuraavalla kerralla ollenkaan sokeria/ muuta makeutusta täytteeseen.

25. marraskuuta 2014

Tunnelmallista valoa pimeimpään vuodenaikaan

Eletään vuoden pimeintä vuodenaikaa, minkä vuoksi ainakin meidän kodissamme palavat iltaisin kynttilät useammin kuin koskaan aikaisemmin. Kynttilöiden valo myös rauhoittaa väistämättä, ja mikä voisi ollakaan rentouttavampaa kuin ihastella kauniita kynttilöitä sekä nauttia kupillinen rauhoittavaa teetä pitkän päivän päätteeksi.

Viime viikkoina olen saanut nauttia tavallista enemmän sekä kynttilöiden loistosta että toinen toistaan kauniimmista somisteita, kun olen pitänyt PartyLite -kynttiläkutsuja (ei sisällä yhteistyötä ko. yrityksen kanssa).


Marraskuun kampanjassa loistavia lahjasettejä
sis. 12 tuikkivaa, 6 votiivia ja kaunis lasisomiste

Aloitin PartyLite -konsulttina muutama kuukausi sitten harrastusmielessä. Olen vuosia sitten rakastunut PartyLiten laadukkaisiin sekä ennen kaikkea kauniisiin somisteisiin sekä heidän tuoksukynttilöihinsä, minkä vuoksi päätös konsultiksi ryhtymisestä oli varsin helppo. Konsultin työ on kuitenkin minulle vain 2. harrastus, eli tiukan paikan tullen menen mieluummin painimaan kuin pitämään kutsut. Se tässä työssä on mahtavaa, että minä saan päättää oman työtahtini. Ihanaa kuitenkin saada harrastus, mikä ei tällä kertaa ole millään lailla sidoksissa liikuntaan - tasapainottaa mukavasti liikunnallista elämäntyyliä!

Mitään PartyLiten tuotteita ei myydä päivittäistavarakaupoissa vaan tuotteet ovat ostettavissa kotikutsuilta tai konsultin omasta verkkokaupasta. Minun verkkokauppaani pääset täältä. Verkkokaupan toimintaperiaate on varmasti kaikille tuttu, mutta PL:n verkkokauppa vaatii aina kirjautumisen jonkun konsultin sivujen kautta.

Verkkokaupasta löytyvät täysin samat tuotteet sekä asiakasedut kuin kotikutsuillakin, mutta näiden lisäksi verkkokaupassa on myös omia tarjouksia ja kampanjatuotteita. Verkkokauppatuotteisiin lisätään toimituskulut 5,90€. Verkossa shoppaillessa maksutapana käy luottokortti (Visa, Visa Electron, MasterCard).

Kauniit palmikkosomisteet sopivat pimeisiin syys- ja talvi-iltoihin

Kaikilla tuotteilla on 14 päivän palautusoikeus sekä kuuden (6) kuukauden laatutakuu, mikä kattaa sekä vialliset että toimituksen aikana vaurioituneet tuotteet. Se konsultti kenen verkkokauppaan menet, saa tilauksestasi myyntipalkkion.

Viime sunnuntaina tutustuimme pienellä konsulttiporukalla uuteen tammikuussa julkaistavaan kuvastoon ja uutuustuoksuihin - ai, että mitä ihania juttuja siellä onkaan luvassa! Tällainen kynttiläfriikkihän menee aivan sekaisin. ;)

Lumottu tähtiyö -somiste ja tumma vanilja -pilarikynttilä

Kuvat © PartyLite Nordic

17. marraskuuta 2014

Kuin uudestisyntynyt

Edellistä merkintääni on luettu ennätysmäärä blogini historiassa - mikään muu merkintä ei ole tainut saada yhtä suurta suosiota! Kiitos vielä kaikille kommenttinsa jättäneille. Koin suurta tarvetta päästä kirjoittamaan kyseisestä aiheesta, mutta merkinnän julkaiseminen jännitti. Olen onnellinen, että sain tekstin julkaistua, koska nyt olo on erittäin helpottunut ja tuntuu, että suuri painolasti olisi pudonnut hartioiltani - tästä on hyvä jatkaa elämää eteenpäin.

Olen ollut todella väsynyt viime päivinä, viikkoina, kuukausina. Kuopus herää edelleen n. 3-4 kertaa yössä syömään. On tämä kuitenkin parempi kuin se, että herättäisiin 30 minuutin välein, mitä tapahtui vielä vähän aikaa sitten. On vähän huono omatunto väsymyksestä valittamisesta, koska monella muulla on varmasti huomattavasti vaikeampaa, mutta tämä alkoi vaikuttaa omaan henkiseen hyvinvointiin eivätkä minulle tärkeät asiat kiinnostaneet enää samoin kuin aikaisemmin.

Mieheni kilpaili lauantaina BJJ:n SM -kilpailuissa Turussa, mihin minäkin suunnittelin osallistuvani ennen kuin väsymys alkoi painaa päälle. Tarkoituksenani oli myös lähteä mukaan kannustamaan, mutta minulle annettiin mahdollisuus lepäämiseen molempien lasten mennessä viikonloppuhoitoon isovanhemmilleen.

Ei tarvinut kahdesti miettiä käytäisinkö tämän harvinaisen mahdollisuuden. Pe-lauantain välisenä yönä nukuin 13 tuntia sekä sitä seuraavana yönä/ sunnuntaipäivänä yli 15 tuntia. Haettuamme lapset takaisin kotiin olin ollut n. 4 tuntia hereillä, minkä jälkeen olikin hyvä käydä yöunille. Kuopus heräsi syömään viime yönä vain kerran, minkä ansiosta minäkin sain vielä levättyä ruhtinaalliset yhdeksän tuntia - eikä muuten väsytä enää!

Herkkukahvi ja itsetehtyä manteli-rusinaraakasuklaata

SM -kilpailuissa mieheni otteli hopealle Eliten -70 kiloisten painoluokassa, mutta ei todellakaan ollut tyytyväinen suoritukseensa. Finaalissa hän tapasi tutun kilpaveljen, mutta jälleen kerran tämä kokenut kisakone vei Eliten -70kg:n SM -voiton mennessään peräti 9. kerran.

Nyt olo tuntuu todella hyvältä, kun on saanut levättyä kunnolla! On voimia tehdä muutakin kuin vain suoriutua päivistä kunnialla.

12. marraskuuta 2014

Isänpäivä - kaikkia menneisyyden tapahtumia ei voi unohtaa

Sunnuntaina saimme viettää meidän perheemme kolmatta isänpäivää. On sanomattakin selvää, että olen todella ylpeä puolisostani enkä parempaa isää voisi lapsilleni saadakaan.

Omassa lapsuudessani ensimmäiset muistoni isänpäivästä ovat, kun vein itsetehdyn kortin isoisälleni. Kortti oli askarreltu hoidossa tai myöhemmin koulussa. Vuosittaisen isänpäiväkortin askarteleminen sai kyyneleet silmäkulmiin, koska oma isäni ei kuulunut elämääni samalla tavoin kuin olisin toivonut.

Tuntuu pahalta, ettei oma isä halunnut olla läsnä elämässäni vaan valitsi mieluummin viinan. Alkoholin liikakäytön seurauksena saimme pikkusiskoni kanssa kärsiä sekä henkisestä että fyysisestä väkivallasta, vaikka äiti ottikin iskut meidän puolestamme. Noin 3 -vuotiaana muistan pyöräilleeni kyläkauppaan ostamaan maitoa, koska äiti ei kehdannut astua kotimme ulkopuolelle hänen kasvoissaan olevien mustelmien ja ruhjeiden vuoksi. Vuosien saatossa olen nähnyt kuinka myös isän uudet naisystävät ovat saaneet isän kädestä, mitä en voi hyväksyä. Ennen en uskaltanut sanoa asioista omaa mielipidettäni, mutta enää minun ei tarvitse pelätä.

En muista suurinta osaa varhaislapsuudessani tapahtuneista asioista, mutta tiettyihin asioihin liittyy sanoinkuvaamatonta pelkoa. Jos näen ihmisten tappelevan kunnolla, saan paniikkikohtauksen enkä saa itkua loppumaan - edelleen vaikka lapsuuteni tapahtumista on yli 20 vuotta aikaa! Isäni mielestä minulla ei ole mitään syytä olla hänelle vihainen tai etäinen, koska eihän hän minua tai siskoani kohdellut kaltoin. Yritin selittää, ettei kaikkia menneisyyden tapahtumia voi unohtaa, vaikka haluaisikin, mutta vastauksesksi olen vain saanut lausahduksen: "Menneet ovat menneitä." Koskaan en ole saanut anteeksipyyntöä eikä isä ole edes yrittänyt muuttaa käytöstään.

Henkiset arpeni ovat syvät enkä tuskin voi unohtaa niitä koskaan, mutta olen oppinut elämään niiden kanssa.

Omien lapsiemme syntymän myötä olen syystä tai toisesta alkanut muistaa enemmän varhaislapsuuteni tapahtumia - päässäni pyörineet kysymykset ovat alkaneet saada vastauksia. Muistan, esimerkiksi olleeni lapsena risteilyllä, mutta itse matkasta en muista muuta kuin serkkutytön Pikku Myy -pehmolelun sekä erittäin, erittäin ahdistavan tunnelman. Muutama kuukausi sitten aloin yht'äkkiä muistamaan mitä ristelyllä olikaan tapahtunut. Isäni oli kuristanut äitiäni hytissämme niin, että hän luuli kuolevansa, minä olin käpertynyt pehmelelu käsissäni viereisen sängyn nurkkaan, vauvaikäisen pikkusiskoni ollessa turvakaukalossa lattialla. Varmistin muistikuvani vielä äidiltäni enkä todellakaan ollut väärässä.

Vuosien saatossa olen tuntenut vihaa, katkeruutta, epätoivoa enkä voi edelleenkään käsittää minkä vuoksi isä ei halunnut pitää perheestään huolta vaan valitsi mieluummin viinanhöyryisen elämän. Nykyään en mieti isääni muuta kuin näin isänpäivän läheisyydessä vaan keskityn siihen, että minun lapseni saavat hyvän lapsuuden eikä heidän tarvitse koskaan kärsiä samalla tavoin kuin minun.

Minun lapsillani on rakastava, läsnäoleva isä, joka sekä osaa että haluaa kantaa vastuunsa. Hän tekee kaikkensa perheensä eteen, samoin kuin hänen isänsä on tehnyt. Tutustuessani mieheni perheeseen, en ollut uskoa voiko heidän perheensä kaltaista perhettä olla oikeasti olemassa - saanko minä todella olla osa tätä perhettä? Perhe, missä lapset eivät ole koskaan nähneet vanhempiensa riitelevän tai huutavan toisilleen. Perheen, missä vanhemmat laittavat kortensa kekoon perheen hyväksi. Näiden kahden miehen kaltaisen isän olisin minäkin halunnut elämääni.

Enää en kaipaa isää elämääni, koska minulla on mieheni sekä tiivis tukiverkosto ympärilläni. Äitini on hoitanut kahden vanhemman tehtävän paremmin kuin hyvin. Joskus on ollut vaikeampaa niin kuin elämässä välillä tuppaa olemaan, mutta kaikesta me olemme selvinneet. Yhdessä.

Minun lasteni isällä on aina aikaa ottaa syliin tai leikkiä - mikää ei mene lasten tai perheen edelle! En voi sanoin kuvailla kuinka hyvältä tuntuu, kun esikoiseni kuiskaa isänsä korvaan: "Isi, minä rakastan sinua."

Minulta isänpäiväonnittelut saivat/ saavat ne isät, ketkä ovat ne teoillaan ansainneet.

Ensimmäistä kertaa kerroin itsestäni enemmän täällä blogin puolella. Kuten huomaatte, kaikki ei ole aina niin mustavalkoista. Halusin kertoa teille tämän puolen minusta, koska tämä on liittynyt vahvasti henkiseen hyvinvointiini viime kuukausien aikana - hyvinvointihan on yksi tämän blogin kantavista teemoista. Tämän kirjoitettuani aion ottaa osaa Oman elämäni inventaario -hyvinvointihaasteeseen, missä pohditaan ja kirjoitetaan auki oma elämä.

10. marraskuuta 2014

VALMENNUSKOKEMUKSIA - TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT RASKAUSAIKANA JA SEN JÄLKEEN

Olen ollut syksystä 2012 lähtien Optimal Performancen valmennuksessa. Joni on vastannut voimaharjoitteluohjelmistani ja Sannan kanssa olemme katsoneet, mitä minun tulisi suuhuni laittaa, jotta voisin mahdollisimman hyvin ja syömäni ravintoaineet tukisivat tavoitteitani. Joni pyysi minua kirjoittamaan OP:n Vierakynä -blogiin merkinnän toisesta raskaudesta, miten on mennyt kahden lapsen kanssa yms.

1. Miten söit raskauden aikana? Oliko eroa edelliseen raskauteen?

Raskauden aikana pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti, mutta ennen kaikkea riittävästi. Sanna -valkulta opitut asiat auttoivat minua syömään oikein raskausaikanakin. Reilusti proteiinia sekä kasviksia, mutta nyt myös hiilihydraatit pääsivät lautaselleni runsaammin kuin aikaisemmin. En pitänyt raskautta tekosyynä syödä epäterveellisemmin vaan se oli ennemminkin syy syödä vielä terveellisemmin sekä monipuolisemmin. Toki herkuttelin, mutta kohtuudella!




Ensimmäiseen raskauteeni verrattuna söin enemmän, säännöllisemmin enkä käyttänyt raskautta tekosyynä ylenpalttiselle herkuttelulle. Ensimmäisen raskauden aikana paino nousi lähestulkoon saman verran, mitä toisella kierroksella, mutta toisen raskauden aikana kerryttämäni kilot olivat vain raskauden sivutuotteita ja ne oli huomattavasti helpompi pudottaa kuin aikaisemmin.

2. Miten liikuit raskauden aikana? Oliko eroa edelliseen?

Raskauden ensimmäisinä kuukausina (1-3) olin vielä toipumassa ylirasitustilasta, minkä vuoksi liikuntaharrastuksieni määrä ei ollut kovin suuri. Sain tehdä kaksi kevyttä lihaskuntotreeniä viikossa, minkä lisäksi kevyet kävelylenkit olivat mahdollisia, mikäli olo tuntui hyvältä. Ylirasitustilan väistyessä tieltä treenasin lihaskuntoa n. 3 kertaa viikossa, minkä lisäksi lenkkeilin sen verran, minkä satunnaisilta liitoskivuiltani pystyin. BJJ -treenit oli täysin poissa kuvioista ylirasitustilan vuoksi, mutta en enää palannut tatamille, vaikka se olisi vielä ollut mahdollista ennen neljännen raskauskuukauden alkua. Pystyin liikkumaan raskauden loppumetreille saakka - vielä muutama päivä ennen kuopuksen syntymää olin kyykkäämässä kuntosalilla!

Ensimmäisessä raskaudessani monelle tyypilliset alaselkäkivut kiusasivat minua keskiraskaudesta lähtien, minkä vuoksi olin sairaslomalla kaksi kuukautta ennen äitiysloman alkua. Pahimmillaan mieheni oli autettava minulle housut päälle, kun en itse pystynyt niitä kivuiltani laittamaan. Kivut aiheuttivat myös sen, etten pystynyt harrastamaan minkäänlaista liikuntaa, kevyttä kävelyä lukuunottamatta, raskausviikolta 20+0 lähtien.

3. Miten ravinto ja liikkuminen näkyivät odotusajan hyvinvoinnissa?




Ensimmäisen raskauden aikana olin päättänyt, että synnytyksestä toivuttuani laitan itseni elämäni kuntoon. Jos saisin vielä tulevaisuudessa lisää lapsia, en haluaisi olla yhtä huonossa kunnossa, mitä loppuraskaudesta olin. Otin yhteyttä Optimal Performancen Joniin → loppu onkin luettavissa blogissani! Oikeanlainen ravinto, liikunta sekä ennen kaikkea riittävä uni auttoivat minua olemaan toisessa raskaudessa huomattavasti paremmassa kunnossa kuin esikoisen raskausaikana. Merkittävin ero oli siinä, että alaselkäkivut pysyivät poissa ja pystyin harrastamaan liikuntaa loppumetreille saakka. Myös painonnousu pysyi maltillisena enkä tuntenut oloani missään vaiheessa raskautta väsyneeksi tai nuutuneeksi.

4. Entä miten synnytyksen jälkeen, miten on elämä lähtenyt käyntiin?

Ensimmäinen viikko synnytyksestä oli elämäni kivuliaimpia - itse synnytyskin oli pala kakkua tuohon verrattuna! Ilman miehen avustusta en olisi ensimmäisinä päivinä päässyt vessaan tai suihkuun. Ylösnoustessa kärsin huimauksesta, minkä vuoksi minun oli otettava tukea miehestäni, mikäli mielin lähteä liikkeelle. Menetin synnytyksen aikana runsaasti verta, minkä vuoksi hemoglobiini pääsi tippumaan liian alas, mikä taas puolestaan aiheutti huimausta.

Pari viikkoa kuluivat tiiviisti sängyssä vauvan kanssa, koska istuminen, edes pehmeällä alustalla, ei tullut kuulonkaan minulle tehdyn episiotomian vuoksi - kipulääkkeitä kului kourallinen päivässä! Luulin, etten koskaan tule entiselleni, mutta pian olo alkoikin kohentua rytinällä. Voimistuin päivä päivältä niin, että kolme viikkoa synnytyksestä tein paluun tatamille BJJ -treeneihin.

Siitä lähtien olen harrastanut liikuntaa (BJJ, voimaharjoittelu) 1-5 kertaa viikossa oman vointini mukaan. Arki kahden alle 3 -vuotiaan lapsen äitinä on haastavaa, minkä vuoksi säännöllinen liikunta ei aina ole mahdollista. Valmennuksen myötä olen oppinut olemaan itselleni armollisempi, minkä vuoksi yhden treenin viikot eivät kaada maailmaani. Kuten olen blogissanikin useaan kertaan todennut: "Jos sinulla ei ole aikaa liikkua, aina voi syödä terveellisesti." 




Terveelliset elämäntavat kaiken kaikkiaan ovat tehneet elämästäni varsin helppoa, vaikka perheessämme on tällä hetkellä kaksi pientä lasta. Synnytyksestä toivuttuani en ole ollut minkäänlaisella dieetillä tai laihdutuskuurilla, mutta siitä huolimatta kaikki raskauskilot katosivat lanteiltani itsestään kolmen kuukauden aikana.

Elämä menee eteenpäin lasten ehdoilla, mutta itseään unohtamatta! Koen olevani sitä parempi äiti, mitä paremmassa kunnossa olen niin henkisesti kuin fyysisesti. Jos äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin.

Lopuksi haluan vielä kiittää koko Optimal Performancen tiimiä, mutta ennen kaikkea sekä Jonia että Sannaa. Olette mahtavia - kiitos! 

Merkintäni Optimal Performancen Vieraskynä -blogissa pääset lukemaan täältä.

6. marraskuuta 2014

Here I am, rock you like a hurricane

Täällä ollaan, vaikka blogin päivitystahdista voisi päätellä aivan muuta. Ja mitä tuohon otsikkoon tulee niin kyseinen biisi alkoi soida päässäni, kun aloin näpyttelemään tätä merkintää. :D

Viimeiset kaksi kuukautta olen nukkunut, tai voiko sitä edes nukkumiseksi kutsua, kun herää 30-90 minuutin välein, kuopuksemme yöheräilyiden vuoksi todella huonosti. Laittamalla tutin suuhun, poika rauhoittuu n. 1/ 100 kerralla, mutta pääsääntöisesti on avattava maitobaari tai annettava tuttipullosta - kyllä, meillä on siirrytty osittaisimetykseen.

En osaa sanoa, mistä yöheräämiset ovat peräisin, koska päivisin poika ei juurikaan nuku pidempiä päiväunia, minkä lisäksi kiinteitäkin syödään jo varsin mukavia määriä. Kai tämä on taas yksi vauvavuoden vaiheista, mikä menee aikanaan ohitse. Tähän mennessä olemme syöneet (itsetehtyinä) bataattia, kurpitsaa, kukkakaalia, perunaa ja porkkanaa. Hedelmistä ja marjoista taas aprikoosia, banaania, mustikkaa sekä omenaa näin muutamia mainitakseni. Kaikki soseet ovat menneet hyvin kaupaksi eikä kuopus ole sylkenyt mitään pois ja ollut syömättä. Myöskään minkäänlaisia allergia- tai vatsavaivoja ei ole esiintynyt.

Entisestään kasvava univelka on vaikuttanut myös innostukseeni liikuntaa kohtaan. Tästä huolimatta olen pakottanut itseni vähintäänkin happihyppelylle lasten kanssa, ellen ole päässyt/ en ole yksinkertaisesti jaksanut treenata BJJ:a tai tehdä voimaharjoitusta. Jokaisen kerran jälkeen, kun olisi vain tehnyt mieli hautautua sohvan nurkkaan Benin ja Jerryn kanssa, ja olen lähtenyt treenaamaan, mieli on virkistynyt ja mieliteot ovat häipyneet kuin tuhka tuuleen.




Optimal Performancen Facebook -sivuilla on pieni teaser myöhemmin julkaistavasta tekstistäni heidän Vierakynä -blogiinsa. Tekstissä kerron kuinka terveelliset elämäntavat kaiken kaikkiaan ovat vaikuttaneet ennen raskautta, sen aikana ja jälkeen. Tulen julkaisemaan tekstin myös täällä - pysyhän kuulolla!