11. tammikuuta 2015

Oivalluksia & itsensä munaamisen pelko

Viikko sitten aloitin Tikiksen 21 päivän treenihaasteen, mikä on tuonut mukavan piristysruiskeen arkeeni. Lyhyet, mutta sitäkin tehokkaammat, pääsääntöisesti oman kehon painolla tehtävät liikkeet ennättää tehdä lasten päiväuniaikaan. Torstaina haastessa oli vuorossa leuanvetotreeni, mikä sai minussa aikaan "pienimuotoisia" epätoivon tunteita. Tällä hetkellä en nimittäin saa vedettyä kuin yhden puhtaan leuanvedon. Suoritin haastetreenin vetokumin avulla, mutta siitäkin huolimatta treeni oli minulle todella raskas.



Ennen toista raskauttani leuanvedot olivat alkaneet kulkea, mutta sitten treenit vähenivätkin ylirasituksen seurauksena eikä mennyt kauaakaan, kun pullat olivat uunissa. Nyt on aika aloittaa leuanvetotreenit uudestaan, koska se on äärimmäisen tehokas sekä kokonaisvaltainen yläkropan liike.

BJJ -treeneissä olen oivaltanut muutamia yksityiskohtia, mitkä ovat vieneet omaa peliäni taas hieman eteenpäin. Mistään galakseja räjäyttävistä tekniikoiden oppimisesta ei tosiaan ole kyse, mutta onnistumisista kuitenkin.

Joukkueiden SM -kilpailut ovat n. kuukauden kuluttua, mitä samanaikaisesti sekä odotan että pelkään. On mahtavaa päästä ottelemaan, mutta takaraivossa kuuluu kysymys: "Entä jos munaan itseni taas totaalisesti?" Jos yhtään voitettua ottelua ei tule, olen ainakin voittanut itseni kävelemällä pitkän tauon päätyttyä takaisin kisatatamille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.